Aihe: Niina Punzo
VARHAISLAPSUUS PIAGET’LLA
Lapsen mielestä luonnossa ei ole mitään umpimähkäistä, vaan kaikella on suunnitelmansa ja sen keskipisteessä on ihminen. Lasten ”miksi”-kysymykset ovat yleisiä erityisesti 3-7-vuotiaan. Tällöin lapset tutkiskelevat olemisen oikeutusta syy- ja seuraus -suhteen ja aivan erityisesti tarkoituksen kannalta. Jean Piaget tutki lapsen käyttäytymistä useimmiten haastattelujen avaulla. Esimerkiksi
OLI ENNEN ONNIMANNI
Ennen kouluikää lapsen sielunelämän suunta on korostuneesti ulkoa päin sisäiseen. Toisaalta voidaan kyllä ajatella Piaget ́n tavoin lapsen olevan oman maailmansa rakentaja ja siten nähdä lapsen aktiivinen rooli kasvussa. Kehityksensä kulussa yksilö kuitenkin näyttää tiedostavan ensin toimintansa ulkoisimmat alueet. Se toiminta, jota lapsi ulkoisesti harjoittaa
KASVATUS MORAALISEEN MIELIKUVITUKSEEN
Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön professori Veli-Matti Värri nostaa keskiöön omaantuntoon ja empatiakyvyn kehittymiseen tähtäävän kasvatuksen. Hänestä aikamme pedagogiikan tärkeimpinä kasvatustehtävinä tulee olla arvotajunnan ja moraalisen mielikuvituksen kehittäminen. Koulun tehtävä on tasa-arvon hengessä virittää elinikäistä sivistystahtoa ja tiedonrakkautta ja antaa samalla arvo- ja kansalaiskasvatusta, joka ylläpitää
Onko John Deweyllä ja Rudolf Steinerilla mitään yhteistä?
John Dewey (1859-1952) ja Rudolf Steiner (1861-1925) edustivat samaa sukupolvea. He toimivat kuitenkin eri mantereilla, eri kulttuureissa. Kuitenkin heitä yhdistää, tosin erilaisista lähtökohdista, lapsi- tai oppilaskeskeisen kasvatusajattelu. Tiedossani ei ole heidän kohtaamistaan, eivätkä he liiemmin ottaneet kantaa toistensa ajattelua kohtaan. Molemmat ovat tänään ajankohtaisia kun