Aihe: Niina Punzo
TULEVAISUUS ON KÄSISSÄMME
Tänään maailma tuntuu entistä epävarmemmalta paikalta. Tulevaisuus ei näyttäydy enää yhtä ennustettavalta kuin vielä muutama vuosi sitten. Tapahtuu paljon yhtäaikaisia, eri tasoisia, mutta toisiinsa vaikuttavia asioita. Tulevaisuus rymistelee sisään melkein karmit kaulassa ja vaatii tekemään isoja ratkaisuja. Tulevaisuus on vahvasti läsnä steinerkasvatuksessa. On ollut aina.
PUHU
Usein koemme proosarunossa miehen tai naisen puhuvan; ei ihmismassan edessä, vaan hiljaisella äänellä jollekin yksittäiselle ihmiselle, joka kuuntelee. Nobel-palkittu runoilija Tomas Tranströmer kävi vuosina 1964-1990 kirjeenvaihtoa amerikkalaisen kollegansa Robert Blyn kanssa. Heidän 290 kirjettä koottiin kirjaksi: Airmail, Bonniers, 2001. Tässä ote 26.1.1977 päivätystä kirjeestä: ”Vuosisatamme
TOINEN MAAILMA
Kun lapseni olivat pieniä he yrittivät ryömiä sisään satukirjojen ihaniin kuviin. Niissä lensivät taivaalla yksisarviset, leikkivät puutarhoissa prinssit ja prinsessat, ylhäällä vuorilla loisti auringonvalossa valkea linna, ja kaikki oli aina hyvin, ja mitä sitten tapahtuikin, niin kaikki päättyi aina onnellisesti. Tarmokkaista yrityksistään huolimatta he eivät
AJATUKSIA LÄMMÖSTÄ, KIINNOSTUKSESTA, RAKKAUDESTA JA OPPIMISESTA – IHMISELÄMÄN LAADUSTA
Ihminen tarvitsee lämpöä läpi koko elämänsä, koska ilman lämpöä emme selviä elossa. Tarvitsemme lämmitettyjä rakennuksia, vaatteita päällemme ja lämpimiä peittoja, joiden alla voimme nukkua. Sielullista lämpöä on ystävällinen käyttäytyminen, se miten muiden ihmisten kanssa olemme vuorovaikutuksessa sanallisesti ja sanattomasti. Ystävällinen hymy, kannustavat sanat ja lämmin