Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti vuosina 2022–2023 valtakunnallisen varhaiskasvatuksen koulutusten arvioinnin.
Arvioinnin tulokset julkaistiin 13.3.2024 järjestetyssä arviointiseminaarissa. Arviointiryhmä esitteli tilaisuudessa arvioinnin keskeisimmät tulokset.
Arviointi kohdennettiin niiden yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, ammatillisen koulutuksen järjestäjien sekä Snellman-korkeakoulun toteuttamaan varhaiskasvatuksen koulutukseen, joka tuottaa varhaiskasvatuslain (540/2018) mukaisen kelpoisuuden toimia varhaiskasvatuksen opetus-, kasvatus-, hoito- ja johtotehtävissä. Näitä varhaiskasvatuksen henkilöstön tehtävänimikkeitä ovat varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, perhepäivähoitaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, päiväkodin johtaja ja steinerpedagoginen varhaiskasvattaja.
Lähde: https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_0724.pdf
“Varhaiskasvatuksen koulutuksia yhdistää muuttunut ammattirakenne ja tarve kehittää koulutusten sisältöjä suhteessa toisiinsa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tuleekin yhdessä jatkaa koulutusten tavoitteiden kirkastamista ja opetuksen sisältöjen kehittämistä, arviointiryhmän puheenjohtaja, professori emerita Kirsti Karila kiteyttää.”
Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala painotti tilaisuudessa, omassa puheenvuorossaan, ettei koulutustason vaatimuksia ole viisasta lähteä opettajapulan vuoksi laskemaan. Tämä asia on keskusteluttanut myös steinerkasvatuksen kenttää viime aikoina.
Yhdyn itsekin ministerin ajatuksiin. Opettajapulan keskellä ei ole viisasta lähteä madaltamaan henkilöstön osaamistasoa ja sitä myötä kasvatuksen laatua. Se on lyhytnäköistä ajattelua. Ministeri korosti puheessaan myös koulutusten joustavuuden merkitystä nyt ja tulevaisuudessa.
Monimuotokoulutuksen etuna on päiväkodeissa jo työskentelevien koulutustason lisääminen, oman työn ohella. Myös Snellman-korkeakoulun uusi Steinerpedagogisen varhaiskasvattajan ja esiopettajan monimuotokoulutus, työnohella, on lähtenyt kehittymään tästä näkökulmasta käsin. Aikaisempia opintoja voidaan hyväksi lukea ja näin lyhentää opintojen kestoa. Hyväksiluvun lisäksi korostuvat myös aiemmin hankitun osaamisen erilaiset tunnistamisen keinot, ahotointi.
Tämä opintopolku mahdollistaa esimerkiksi lastenhoitajien kouluttautumisen varhaiskasvatuksen opettajaksi. Opintosisältöjä voidaan tällaisessa koulutuksessa integroida myös työelämään ja tällöin tapahtuu eräänlaista yhteiskehittämistä, työelämän rajapinnalla, erilaisten kehittämistehtävien kautta. Ministeri Multala korosti myös työelämän ohjaajien lisäkoulutuksen merkitystä opiskelijoiden osaamisen johtamisessa. Tämä kehittäisi samalla päiväkotien tutkivaa asennetta pedagogiikkaan, muutosvalmiutta ja yhteisöllistä ohjautuvuuskykyä. Tätä pedagogiikan- ja osaamisen johtamista olisi mielestäni tarpeen kehittää myös steinerpedagogisella kentällä lähitulevaisuudessa.
Arvioinnissa nousi vahvasti esille myös erilaiset hyväksilukuun liittyvät haasteet eri koulutusasteiden ja eri koulutuksen järjestäjien välillä. Opetussuunnitelmien painotukset ja sisällöt ovat oppilaitoksissa hyvinkin erilaisia, johtuen työnkuvasta johon koulutus tuottaa kelpoisuuden. Näitä erilaisia opintosisältöjä on haastavaa hyväksi lukea eri tutkinnoissa.
Keskustelupuheenvuoroissa nousi esille myös tilaisuuteen osallistujien kokemuksia siitä, miten eri tutkintoja ja sitä kautta erilaista osaamista tuottavia opintoja on ollut opiskella. He kokivat alusta aloittamisen uusien opintojen kohdalla järkeväksi, koska opintosisällöt olivat niin erilaisia ja tuottivat erilaista osaamista. Osaamisen koettiin lähinnä laajentuvan toisen tutkinnon myötä.
Hämmennystä aiheutti myös uuden varhaiskasvatuslain varhaiskasvatuksen työnkuviin tuomat muutokset. Opetussuunnitelmauudistukset osassa oppilaitoksista eivät olleet vielä täysin ehtineet toteutua. Vanhojen opetussuunnitelmien mukaiset koulutussisällöt eivät näin täysin vastaa nykyisiä
työelämätilanteita. Tämä haaste koski lähinnä sosionomeja, jotka lakiuudistuksessa menettivät opettajakelpoisuutensa.
Koulutusten erilaiset sisällöt tukevat eri tutkintoihin valmistavien osaamisprofiilien muodostumista. Arviointiryhmän puheenjohtaja Kirsti Karila totesi, että Snellman-korkeakoulun vahva steinerpedagoginen painotus opinnoissa on vain loogista, koska se tuottaa rajatun steinerpedagogisen kelpoisuuden.
Edellinen varhaiskasvatuskoulutusten laaja arviointi tehtiin suomessa vuonna 2013. Siinä arvioinnissa Snellman-korkeakoulu ei vielä ollut mukana. Tilaisuudessa kysyttiinkin miten Snellman- korkeakoulu nyt tällä kertaa pääsi mukaan. Jopa arviointiryhmän puheenjohtaja Kirsti Karila hetkeksi hämmentyi kysymyksestä.
Iso työ, joka tehtiin uuden varhaiskasvatuslain 540/2018 uudistuksen yhteydessä, kantoi hedelmää. Opetussuunnitelman uudistaminen yhteistyössä Opetushallituksen kanssa sekä käydyt mittavat neuvottelut Opetusministeriön kanssa antoivat Snellman-korkeakoulun koulutukselle arviointiin pääsemisen kriteerit.
“Arviointi kohdennettiin niiden yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, ammatillisen
koulutuksen järjestäjien sekä Snellman-korkeakoulun toteuttamaan varhaiskasvatuksen koulutukseen, joka tuottaa varhaiskasvatuslain (540/2018)
mukaisen kelpoisuuden toimia varhaiskasvatuksen opetus-, kasvatus-, hoito- ja
johtotehtävissä.”
Tehty arviointi antaa hyvät lähtökohdat yhteistyön kansalliselle kehittämiselle eri oppilaitosten välillä. Steinerpedagogisen varhaiskasvatustutkimuksen kehittäminen avaisi myös steinerpedagogiikan taideperustaisia lähtökohtia ja henkistä ihmiskäsitystä tiedemaailmalle paremmin.
Jälkisanat
Kuten kaikki ehkä jo tietävätkin Snellman-korkeakoulun muutosneuvottelujen tiimellyksessä varhaiskasvatuksen asiantuntijan työnkuvaa talon sisällä vähennettiin isosti. Tästä johtuen päätin jättää opintovastaavan tehtävän. Uuden henkilön on helpompi muokata työnkuvaansa lähtökohtaisesti pienemmälle tuntimäärälle.
Juuri valmistunut arviointi on myös hieno kohta päättää työnsä. Eräs vaihe on saatettu ikään kuin loppuun. Toivottavasti Snellman korkeakoulun varhaiskasvatuskoulutus saa rekryssä uuden impulssia sydämessään kantavan jatkajan.
Koen että laajemmalle yhteistyölle ja keskustelulle on nyt, tämän valtakunnallisen arvioinnin myötä, rakennettu vahva perusta ja hyvä lähtökohta. Olemme päässeet ”isojen” joukkoon. Tästä uuden työntekijän on hyvä aloittaa.
Lämpimät kiitokset teille kaikille yhteisistä kuluneista vuosista ja hienosta yhteistyöstä!
Viimeinen työpäiväni on 24.5.2024 Snellman-korkeakoulun kevätjuhlapäivänä. Olette lämpimästi tervetulleita pienimuotoiseen arvioinnin juhlistamisjuhlaan Salviaan klo 10 alkaen. Ilmoittautumiset tiina.ristolainen@s-k.fi
Toivorikkaana kohti uusia seikkailuja
