ajankohtaista
pia

TARTU ARVIOINTIIN -koulutukset

TARTU ARVIOINTIIN – koulutuspäivä odottaa sinua!   Steinerkoulujen opettajakuntien edustajille suunnattu työpaja, jossa oppilasarviointiin tartutaan käytännöllisesti opettajan työskentelyn näkökulmasta.  

Lue lisää »

Miksi steinerkasvatus?

Steinerkasvatuksen erityispiirteitä

  • LÄHESTYMISTAPA – steinerpedagogiikassa lähestytään opetettavia asioita kokonaisuudesta käsin.
  • SADUISTA ELÄMÄKERTOIHIN – kerronnalla herätetyt mielikuvat vahvistavat empatiakykyä ja tuovat tunne-elämyksiä opetukseen.
  • KUVAOPETUS – tarkoittaa opettajan kertomien kertomuskuvien muuntumista lapsen sisäisiksi mielikuviksi. 
  • TAIDE OPETUKSESSA  –  puhuttelee koko ihmistä ja tasapainoittaa oppimisen kokonaisuutta. On keskeinen menetelmä steinerkasvatuksessa. 
  • TEKEMÄLLÄ OPPIMINEN – tavoitteena on tahdon kasvattaminen, aloitteellisyyden herättäminen, kyky tarttua asioihin.
  • LUOVA LEIKKI – erityisesti varhaiskasvatuksessa vapaa leikki nähdään mielikuvituksen kasvattajana ja luovuuden lähteenä.
  • MUOTOPIIRUSTUS – on keskittynyttä muotojen hahmottamista ja käsivaraista piirtämistä, jolla tuetaan mm. silmän ja käden koordinaatiota.
  • EURYTMIA – on liikuntataidetta, jossa musiikki ja lausunta muunnteaan liikkeen ja eleen taiteeksi, näkyväksi puheeksi.
  • ALKUOPETUS ILMAN PULPETTEJA – ”penkkipedagogiikka” mahdollistaa tilan monipuolisen käytön ja siinä liikkeen kautta tapahtuvan oppimisen ja opettamisen.
  • VARHAINEN KIELTEN OPETUS – alkaa laulujen, leikkien ja runojen kautta ensimmäisellä luokalla, usein jo steinerpäiväkodissa kahdella vieraalla kielellä. 
  • ILMIÖKESKEISESTI LUONNONTIEDETTÄ – konkreettisesti havainnoiden ja kokeillen edetään kokemuksesta käsitteeseen.
  • TEMPERAMENTTIKASVATUS – perusajatuksena on kehittää ja hyödyntää vallitsevan temperamentin positiivisia mahdollisuuksia.
  • OPPIKIRJAT TEHDÄÄN ITSE – vihkotyö edistää omatoimisuutta ja opitun aineksen työstämistä.
  • OPITAAN JAKSOISSA – jolloin kokonaisuuksien hahmottaminen ja tiedon prosessointi on helpompaa ja syvällisemmän kiinnostuksen aiheeseen on mahdollista herätä. Jakson pituus on yleensä 3-6 viikkoa.
  • RYTMI OPPIMISESSA – steinerkasvatuksessa tuetaan lapsen ja nuoren kasvua tietoisesti erilaisten rytmien kautta – oppituntien, koulupäivien, jakso-opetuksen kuin kouluvuodenkin sisällä huomioidaan tasapaino erilaisen tekemisen välillä.
  • MONIPUOLISUUS ARVIOINNISSA – oppimisen ja osaamisen näyttäminen erilaisilla tavoilla on steinerkoulussa luontaista.
  • RYTMISTÄ HUOLEHTIMINEN: säännöllinen päivärytmi ja vuodenkierto töineen ja juhla-aikoineen tukee tervettä fyysistä kehitystä ja luo turvallisuutta
  • AISTIEN KEHITYKSEN TUKEMINEN: aistivaikutelmien laatuun kiinnitetään erityistä huomiota; pieni lapsi on avoin kaikelle aistien kautta välittyvälle eikä pysty itse suojautumaan orgaanien kehitykselle haitallisilta vaikutelmilta
  • LAPSEN JÄLJITTELYNTARPEESEEN VASTAAMINEN: koska alle seitsemänvuotias lapsi oppii pääasiassa jäljittelemällä ja liittyy ympäristöön ja maailmaan konkreettisesti toimien ja tehden, käsillä käsittäen, painotetaan varhaiskasvatuksessa kodinomaisen ympäristön ja kotitöiden tärkeyttä; kun lapsi näkee ja kokee ympärillään ihmisten tekemää työtä – tavallisia kodintöitä, ruuanlaittoa, siivousta, käsitöitä, puutarhanhoitoa, joihin hän voi vapaasti jäljitellen liittyä – saa hän monipuolisia virikkeitä ja mahdollisuuden kehitysvaihetta vastaavaan omaehtoiseen oppimiseen
  • MIELIKUVITUSKYVYN VAALIMINEN: taiteellinen toiminta – satuhetki, nukketeatteri, maalaus, piirtäminen, muovailu, satuliikunta – elävöittää mielikuvitusta
  • VAPAALLE LEIKILLE TILAN ANTAMINEN: leikki on lapsen ominta toimintaa ja vapaalla leikillä on keskeinen sija jokaisessa päivässä
  • LUONNONMUKAINEN RAVINTO: ruoka valmistetaan käyttäen biodynaamisesti tai luonnonmukaisesti viljeltyjä tuotteita ja puhtaita lisäaineettomia elintarvikkeita
  • KASVATTAJAN ITSEKASVATUS: kasvattaja on pienelle lapselle esikuva; hän opettaa sen kautta, miten toimii, tuntee ja ajattelee; kasvatus on siten pohjimmiltaan itsekasvatusta, pyrkimystä olla jäljittelemisen arvoinen esikuva
  • LUOKKAMUOTOISUUS – antaa oppilaalle turvallisen sosiaalisen piirin koko kouluajaksi.
  • OMA LUOKANOPETTAJA –  vastaa pääasiallisesti opetuksesta ensimmäiset 6-8 vuotta.
  • KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ – ehdottoman tärkeää. Usein vanhemmista muodostuu myös oma toimiva yhteisönsä.

Edellisistä nostoista sekä steinerkasvatuksesta laajemmin voi lukea lisää Steinerkoulun ABC – leikistä luovaan ajatteluun -kirjasta (Jarno Paalasmaa, INTO-kustannus, 2019).

 

KIRJAA ON SAATAVILLA MYÖS USEISTA STEINERKOULUISTA JA STEINERKASVATUKSEN LIITOSTA.

Havainnosta ymmärrykseen

Todellinen maailma ympärillämme on täynnä kiinnostavia ilmiöitä. Ympäristön ja elämän havainnointi on lapsille luontaista. Maailma on täynnä ihmeitä! Havainnointi on

Kasvatus vapauteen

Steinerkasvatuksen keskeisin tavoite on vapauteen kasvattaminen. Se ei tarkoita ns. vapaata kasvatusta  – vapaus ei ole menetelmä, vaan päämäärä.   Tavoitteena

Eri ikäisille eri tavoilla

Ikäkausiopetus tarkoittaa juuri sitä – että jokaisella ikävaiheella on omat kehityksen askeleet, jotka otetaan huomioon opetuksen ja kasvatuksen käytännöissä. Jäljittelystä

Koko keho oppii

Steinerkasvatuksessa on tärkeää saada ihminen kokonaisvaltaisesti mukaan oppimistapahtumaan. Sen lisäksi, että opetuksessa pyritään puhuttelemaan ajattelua, tunnetta ja tahtoa  – on

Yhteisö kantaa ja kasvattaa

Steinerpäiväkoti ja -koulu muodostavat aina yhteisön, jossa kokonaisuus rakennetaan yhdessä: lapsien, vanhempien ja työntekijöiden kanssa.  Tuttu ja turvallinen yhteisö antaa

Ilo tehdä, osata ja oppia

Mikä on se ihmelääke, joka auttaa oppimisessa? Se on ilo. Steinerkasvatuksessa lapsi ja nuori näkee oman tekemisensä ja oman edistymisensä

Kohtaamisen pedagogiikka

Keskustelu, kuuntelu ja kohtaaminen ovat steinerkasvatuksen ytimessä. Se edellyttää kiireettömyyttä ja läsnäoloa hetkessä. Lapsen ja nuoren suhde itseen, toisiin ihmisiin ja

Tekemisen meininki

Toimeen tarttuminen. Itse tekeminen omin käsin. Steinerkasvatuksen työtavat tukevat monipuolisesti erilaisia työskentelytaitoja. Ponnistellen syntyy valmista. Toiminnallisuus tekee lapsesta ja nuoresta

Elävä kiinnostus maailmaan

Kasvatuksen tärkeimpiä tehtäviä on herättää ja pitää yllä lapsen ja nuoren kiinnostusta maailmaa ja sen ilmiöitä kohtaan. Kyky hämmästyä ja