• LÄHESTYMISTAPA – steinerpedagogiikassa lähestytään opetettavia asioita kokonaisuudesta käsin.
• SADUISTA ELÄMÄKERTOIHIN – kerronnalla herätetyt mielikuvat vahvistavat empatiakykyä ja tuovat tunne-elämyksiä opetukseen.
• KUVAOPETUS – tarkoittaa opettajan kertomien kertomuskuvien muuntumista lapsen sisäisiksi mielikuviksi. 
• TAIDE OPETUKSESSA  –  puhuttelee koko ihmistä ja tasapainoittaa oppimisen kokonaisuutta. On keskeinen menetelmä steinerkasvatuksessa. 
• TEKEMÄLLÄ OPPIMINEN – tavoitteena on tahdon kasvattaminen, aloitteellisyyden herättäminen, kyky tarttua asioihin.
• LUOVA LEIKKI – erityisesti varhaiskasvatuksessa vapaa leikki nähdään mielikuvituksen kasvattajana ja luovuuden lähteenä.
• MUOTOPIIRUSTUS – on keskittynyttä muotojen hahmottamista ja käsivaraista piirtämistä, jolla tuetaan mm. silmän ja käden koordinaatiota.
• EURYTMIA – on liikuntataidetta, jossa musiikki ja lausunta muunnteaan liikkeen ja eleen taiteeksi, näkyväksi puheeksi.
• ALKUOPETUS ILMAN PULPETTEJA – ”penkkipedagogiikka” mahdollistaa tilan monipuolisen käytön ja siinä liikkeen kautta tapahtuvan oppimisen ja opettamisen.
• VARHAINEN KIELTEN OPETUS – alkaa laulujen, leikkien ja runojen kautta ensimmäisellä luokalla, usein jo steinerpäiväkodissa kahdella vieraalla kielellä. 
• ILMIÖKESKEISESTI LUONNONTIEDETTÄ – konkreettisesti havainnoiden ja kokeillen edetään kokemuksesta käsitteeseen.
• TEMPERAMENTTIKASVATUS – perusajatuksena on kehittää ja hyödyntää vallitsevan temperamentin positiivisia mahdollisuuksia.

• OPPIKIRJAT TEHDÄÄN ITSE – vihkotyö edistää omatoimisuutta ja opitun aineksen työstämistä.
• OPITAAN JAKSOISSA – jolloin kokonaisuuksien hahmottaminen ja tiedon prosessointi on helpompaa ja syvällisemmän kiinnostuksen aiheeseen on mahdollista herätä. Jakson pituus on yleensä 3-6 viikkoa.
• RYTMI OPPIMISESSA – steinerkasvatuksessa tuetaan lapsen ja nuoren kasvua tietoisesti erilaisten rytmien kautta – oppituntien, koulupäivien, jakso-opetuksen kuin kouluvuodenkin sisällä huomioidaan tasapaino erilaisen tekemisen välillä.
• MONIPUOLISUUS ARVIOINNISSA – oppimisen ja osaamisen näyttäminen erilaisilla tavoilla on steinerkoulussa luontaista.

• RYTMISTÄ HUOLEHTIMINEN: säännöllinen päivärytmi ja vuodenkierto töineen ja juhla-aikoineen tukee tervettä fyysistä kehitystä ja luo turvallisuutta
• AISTIEN KEHITYKSEN TUKEMINEN: aistivaikutelmien laatuun kiinnitetään erityistä huomiota; pieni lapsi on avoin kaikelle aistien kautta välittyvälle eikä pysty itse suojautumaan orgaanien kehitykselle haitallisilta vaikutelmilta
• LAPSEN JÄLJITTELYNTARPEESEEN VASTAAMINEN: koska alle seitsemänvuotias lapsi oppii pääasiassa jäljittelemällä ja liittyy ympäristöön ja maailmaan konkreettisesti toimien ja tehden, käsillä käsittäen, painotetaan varhaiskasvatuksessa kodinomaisen ympäristön ja kotitöiden tärkeyttä; kun lapsi näkee ja kokee ympärillään ihmisten tekemää työtä – tavallisia kodintöitä, ruuanlaittoa, siivousta, käsitöitä, puutarhanhoitoa, joihin hän voi vapaasti jäljitellen liittyä – saa hän monipuolisia virikkeitä ja mahdollisuuden kehitysvaihetta vastaavaan omaehtoiseen oppimiseen
• MIELIKUVITUSKYVYN VAALIMINEN: taiteellinen toiminta – satuhetki, nukketeatteri, maalaus, piirtäminen, muovailu, satuliikunta – elävöittää mielikuvitusta
• VAPAALLE LEIKILLE TILAN ANTAMINEN: leikki on lapsen ominta toimintaa ja vapaalla leikillä on keskeinen sija jokaisessa päivässä
• LUONNONMUKAINEN RAVINTO: ruoka valmistetaan käyttäen biodynaamisesti tai luonnonmukaisesti viljeltyjä tuotteita ja puhtaita lisäaineettomia elintarvikkeita
• KASVATTAJAN ITSEKASVATUS: kasvattaja on pienelle lapselle esikuva; hän opettaa sen kautta, miten toimii, tuntee ja ajattelee; kasvatus on siten pohjimmiltaan itsekasvatusta, pyrkimystä olla jäljittelemisen arvoinen esikuva

• LUOKKAMUOTOISUUS – antaa oppilaalle turvallisen sosiaalisen piirin koko kouluajaksi.
• OMA LUOKANOPETTAJA –  vastaa pääasiallisesti opetuksesta ensimmäiset 6-8 vuotta.
• KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ – ehdottoman tärkeää. Usein vanhemmista muodostuu myös oma toimiva yhteisönsä.

Edellisistä nostoista sekä steinerkasvatuksesta laajemmin voi lukea lisää Steinerkoulun ABC – leikistä luovaan ajatteluun -kirjasta (Jarno Paalasmaa, INTO-kustannus, 2019).

KIRJAA ON SAATAVILLA MYÖS USEISTA STEINERKOULUISTA JA STEINERKASVATUKSEN LIITOSTA.