Aihe: recursing-lehmann
Opettajana steinerlukiossa
Opettamassa vai oppimassa? Kevään yhteishakujen alkaessa ajatukseni siirtyvät hiljalleen työvuoden viimeiseen päivään ja opettajan elämässä jatkuvasti toistuvaan hyvästien jättämiseen. Yhdentoista opetusvuoteni aikana olen joutunut useaan otteeseen alkukesän aamupäivänä pitämään puhetta lukiosta valmistuville nuorille. Puheita valmistellessa olen yleensä aluksi ajatellut sen olevan mahdollisuus antaa tutuiksi tulleille
Oppikirjattomuus on pedagoginen valinta
Steinerkoulun yksi näkyvimmistä ominaispiirteistä on oppikirjattomuus – mikäli nyt jonkin asian puuttuminen voi näkyä. Oppikirjojen sijaan vihkotyöksi nimetty oppitunnin osa on steinerkoululaisille tuttuakin tutumpi työskentelytapa ja satavuotisesta historiastaan huolimatta edelleen ajankohtainen ja alati uudistuva – kuten Kaj Koskimiehen haastattelu tässä lehdessä osoittaa. Tulokulmani oppikirjattomaan
Eskarilaisesta koululaiseksi
Mikä on lapsuuden kuningasvuosi? Mitä on koulukypsyys? Mitä lapsen on pitänyt saada kokea, ennen kuin hän siirtyy kouluun? Millainen merkitys ryhmässäolemisen taidolla on koulukypsyyteen? Muun muassa näistä kysymyksistä puhuu artikkelissaan luokanopettaja Maria Karikoski. Esikoulussa kuusivuotiaat lapset saavat nauttia vapaasta leikistä – onneksi – sillä he
Kohtaamisen pedagogiikka
Keskustelu, kuuntelu ja kohtaaminen ovat steinerkasvatuksen ytimessä. Se edellyttää kiireettömyyttä ja läsnäoloa hetkessä. Lapsen ja nuoren suhde itseen, toisiin ihmisiin ja ympäristöön kasvaa kohtaamisissa. Opettajan ja kasvattajan tärkein tehtävä on yhteyden luominen lapseen ja nuoreen. VARHAISKASVATUKSESSA Steinerpäiväkodin päivässä on monia hetkiä, jolloin lapsi tulee aidosti