Varhaiskasvatus ja esiopetus - Steinerkasvatuksen liitto

Varhaiskasvatus
ja esiopetus

Lapsuus on ihmeiden aika

Steinerpäiväkodissa elämän pienet asiat saavat suuren roolin. Lapsen maailma on täynnä pieniä ihmeitä. Hän huomaa pienimmänkin eliön ja luonnontapahtuman. Kun lapselle annetaan aikaa tutkia ja ihmetellä ympäristöään, liittyy hän siihen koko olemuksellaan omasta halustaan ja kiinnostuksestaan.

Tällaiselle pohjalle on
hyvä rakentaa tuleva oppiminen.

Steinerpäiväkodissa viihdytään kiireettömässä, kodinomaisessa tunnelmassa. Ryhmäkoot pyritään pitämään pieninä. Tilat luodaan esteettisesti kauniiksi. Lapsen aisteja hellitään värein, tuoksuin ja materiaalivalinnoin.

Steinerpäiväkodin arki pohjautuu elämää tukeviin rytmeihin. Pienelle lapselle tuttuna toistuva rytmi tuo turvaa ja jäsentää hiljalleen syntyvää loogisuutta ja elämänjärjestystä. Viikko-ohjelmassa vuorottelevat leipominen, musiikki, maalaus ja muu taide, kädentyöt, eurytmia, metsäretket ja yhteinen kodin tai pihan hoitaminen. Leikille annetaan paljon tilaa ja arvoa.

VARHAISKASVATUKSEN TAIKASANAT...

OVAT RAUHA,
KIIREETTÖMYYS,
LÄMPÖ...

RAKKAUS JA ILO!

Steinerpedagoginen varhaiskasvatus

Previous slide

Next slide

Lapsi ja luonto

Luonto ja sen tapahtumat ovat steinerpäiväkodissa tärkeässä roolissa. Lapsen oman luontosuhteen kehittymistä tuetaan tarjoamalla runsaasti mahdollisuuksia leikkiä ja liikkua luonnon äärellä. Vuodenaikojen tunnelmat ja tuoksut ovat vahvoja elämyksiä lapselle. Päiväkodin elämä liittyy luonnon yhteyteen. Aiheita ja materiaaleja taiteellisiin töihin, leikkiin ja juhlaan saadaan luonnosta ja vuodenkierron perinteistä. Lähiluonto antaa puitteet oppia ja ihmetellä, elämän kiertokulku tapahtuu aivan silmiemme edessä.

”Lähdimme keväällä lasten kanssa järven rantaan. Lehdet olivat juuri puhjenneet puihin. Pysähdyin ihmettelemään, kuinka kaikki oli niin kaunista. Silloin yksi ryhmän pojista tuumasi: Ja ajattele, että me saadaan olla tässä!

Niin, siinä me olimme yhdessä ihmettä ihmettelemässä.

Vuorovaikutus lasten kanssa, kun siihen antautuu ilman rooleja ja täydellä sydämellä, on hurjan kokonaisvaltaista. Lasten kasvu on kuin kukkien heräämistä, ja itse saa olla onnellisena puutarhurina tuota ihmeellistä kasvua seuraamassa.”

Iiris Taimen,

päiväkodin entinen johtaja ja nykyinen kannatusyhdistyksen toiminnanjohtaja,

steinerpäiväkoti Taivonkaari, Oulu

Kertomukset ja taide

Steinerpäiväkodissa elää edelleen vahva sadunkerronnan kulttuuri. Sadut kumpuavat eletystä elämästä. Ne voivat virittää vuoden ajan tunnelmaan tai niiden avulla voidaan käsitellä monenlaisia lapsiryhmästä nousevia kysymyksiä. Satu on opettajalle pedagoginen työväline joka samalla rikastuttaa lapsen mielikuvitusta ja kykyä eläytyä. Sadun aiheet siirtyvät usein myös lasten leikkeihin. Steinerpäiväkodissa painotetaan laadukasta sekä lämmintä vuorovaikutusta lapsen ja aikuisen välillä.

”Pieni lapsi oppii etenkin jäljittelyn kautta. Siksi me aikuiset olemme yksi tärkeimmistä oppimisympäristöistä, mitä lapsella on. Koska jäljittely on lapselle hyvin luonnollista, se antaa kasvattajalle valtavan mahdollisuuden. Kun osoitan lapselle omalla esimerkilläni, kuinka vaikkapa pitää hyvää huolta ympäristöstä, se on silloin totta myös lapselle ja hän pitää sitä merkityksellisenä.

Olen itsekin steinerkoulun kasvatti ja saanut siten kasvaa ympäristössä, jossa painottuvat sosiaalinen vuorovaikutus, taiteet ja tahtotila ottaa itse asioista selvää. Ne ovat arvokkaita eväitä elämään.”

Laura Säilä,

steinerpedagoginen varhaiskasvattaja, steinerpäiväkoti Mesimarja, Espoo

Esiopetus

Lapset oppivat steinerpedagogisessa esiopetuksessa leikkien, liikkuen, tutkien, erilaisia työtehtäviä tehden sekä taiteellisessa toiminnassa itseään ilmaisten. Uusilla opittavilla taidoilla ja tiedoilla on tärkeää olla yhteys lasten arkeen ja kokemusmaailmaan. Oppiminen on elämyksellistä ja kokemuksellista. Lapsi liittyy maailmaan oman tekemisen ja kokemisen kautta. Esiopetusta järjestetään sekä steinerpäiväkodeissa, että steinerkouluissa.

“Esikouluvuotenaan lapset ottavat huiman harppauksen eteenpäin. Esiin on tullut aivan uudenlaista rohkeutta ja reippautta, joka tulee täällä päiväkodin esikouluryhmässä hyvin esiin. Jatkuvasti näkee kuinka eskarit auttavat pienempiään ja ottavat mukaan leikkeihinsä. Esikoulun “kuningasvuotena” ollaan vielä lapsuudessa, mutta opitaan myös paljon koululaisen valmiuksia. Vuoden aikana nautitaan kädentöistä ja leikistä, rytmeistä, runoista ja lauluista, opitaan tärkeitä kuuntelun ja keskustelun taitoja. Juuri eräänä aamuna sydämeni aivan suli kun aamupiirissä uuden lapsen tullessa ryhmään hän sai kerrottua muille kuinka paljon hän jännittää ryhmään tuloa, jolloin toinen vastasi: “Niin minuakin, mutta ei se kuule haittaa.”