Elämä lasten kanssa päiväkodissa jatkui entisellään, pinnan alla alkoi kuitenkin muodostua kuin näkymätön eteenpäin soljuva virta, joka vei meitä kohti uutta.
Päiväkoti löytää uuden kotipesän
Steinerpäiväkoti Peukaloinen sai viettää kasvuvuotensa Espoon Kuitinmäessä yhdessä ja samassa osoitteessa. Talossa oli aina vuodenvaihteeseen asti 11 varhaiskasvatuspaikkaa ja kaksi steinerpedagogia. Uuden vuoden alkaessa puhalsivat uudet tuulet ja 25-vuotias päiväkotimme koki suuren muutoksen. Nyt ruokapöytämme ääreen sovitellaan yhteensä 17 tuolia ja kollegiossamme on kolme vakituista jäsentä.
Kaikki alkoi siitä, kun vuosi sitten tammikuussa lausuimme toisillemme ääneen sen, mikä silloin tuntui mahdottomalta toteuttaa: Meidän tulisi muuttaa ja laajentua! Siemen oli kylvetty mutta intensiivinen päiväkotiarki vei mennessään ja aktiivinen muuttoprojektiin tarttuminen tai asian edistäminen ajatuksenkin tasolla sai odottaa.
Elämä lasten kanssa päiväkodissa jatkui entisellään, ruoka valmistui omassa keittiössä päivittäin, pienet tuuditeltiin unille ja isot tarttuivat yhä uusiin ja taitoa vaativiin tehtäviin. Pinnan alla alkoi kuitenkin muodostua kuin näkymätön eteenpäin soljuva virta, joka vei meitä kohti uutta. Emme edes itse sitä täysin ymmärtäneet – välillä nuo sanat sanottiin,
nopeasti todettiin niiden mahdottomuus, ne unohdettiin ja jatkettiin päiväkotihyrinää.
Kevään vaihtuessa kesäksi alkoi muuton mahdollisuus konkretisoitua, kun etsimme uutta, vähän suurempaa tilaa lähialueelta. Tarkastimme lukemattomat tilat, joihin jo mielessämme asettelimme työpöydät, sängyt, naulakot ja leikkisermit. Maalarinteipillä mittaillen sovittelimme toimintaa huonejärjestykseen. Jokaisessa ehdolla olleessa tilassa oli omat parhaat ja haastavat puolensa. Punnitsimme remontin mittaluokkaa, ulkoilun järjestämistä, mahdollisuutta eriyttää toimintoja päivän aikana, keittiön sijoittumista tilaan ja lukemattomia muita asioita. Ensimmäinen muutosprosessin budjetti laskettiin ja samalla luotiin raamit toiminnalle laajennuksen jälkeen. Lapsiryhmän tuleva koko varmentui 14:ksi ja tämä tarkensi uuden tilan neliömäärän.
Tähän uskalsimme luottaa
Pitkin kesää selviteltiin pohjaratkaisultaan, kooltaan, sijainniltaan ja hinnaltaan sopivaksi osoittautuneen tilan remontintarvetta, tehtiin kartoitus tilan kunnosta, otettiin yhteys eri viranomaisiin ja aloitettiin lupaprosessit. Taustalla työstettiin kolmen työntekijän työvuoroja ja soviteltiin työtehtäviä. Prosessin aikana päädyimme muovaamaan työnkuvat kokonaan uusiksi. Otimme ohjenuoraksi sen, mikä olisi lapsiryhmälle selkeää, toimisi arkeen rauhaa ja ryhtiä luoden ja turvallisuudentunnetta raviten sekä samalla tukisi pedagogien jaksamista.
Meillä oli pitkän kokemuksen ja yhteisen työhistorian kautta selkeä ajatus siitä, minkä pohjalle ja minkälaiseksi Uusi Peukaloinen rakennettaisiin.
Syksyn toimintakauden kynnyksellä suunnitellessamme ryhmän toimintaa tiesimme jo, että nämä olisivat viimeiset ”vanhassa Peukaloisessa” vietetyt kuukaudet. Olimme todella uuden kynnyksellä! Juhlia valmistellessamme mielessä siinsi jo ajatus siitä, miten ne ”uudessa Peukaloisessa” toteutettaisiin. Lapsen maailmaa puhuttelevien tilojen rakentaminen, lasten päivän kulku, toiminnan suunnittelu ja järjestäminen uudessa osoitteessa olivat vahvasti
muotoutumassa. Lopulta kuitenkin vasta elämä uudessa talossa kertoi meille sen, miten toiminnat ja tekeminen oli tarpeen järjestää. Lasten tultua tilaan suunnitelmat muuttuivat eläväksi ja niitä hiottiin.
Tämän osasimme ennakoida
Syksyn aikana päivät täyttyivät tavanomaisesta työskentelystä kasvatuksen parissa, arkea rytmittävistä juhlista, vanhempaintyöstä, uusien perheiden kontaktoinnista ja tutustumiskäynneistä. Iltaisin ja osin päivän lomassa järjesteltiin ja sovittiin lisäksi remonttiin liittyvistä yksityiskohdista tilan omistajan, isännöitsijän ja tekijöiden kanssa.
Suunniteltiin muuton toteutusta, tehtiin kalustehankintoja, kirjoitettiin, päivitettiin ja kerättiin kokoon dokumentteja viranomaisia varten ja oltiin yhteydessä moneen tahoon, joilla kaikilla oli ohjeensa tilojen ja toimintamme suhteen.
Tämän kaiken ristiaallokossa oli onni, että uudet tilat sijaitsevat pihan toisella laidalla viereisessä taloyhtiössä.
Joulun alla tekemisen tahti kiristyi ja muutto läheni. Uuden tilan remontti valmistui ja lopputarkastus pidettiin. Vanhemmat ja lapset auttoivat kantamaan vielä samana päivänä käytössä olleita tuoleja, pöytiä, sänkyjä, kaappeja, astioita, kankaita. Uuteen tilaan hankitut verhot ja tilanjakajat lyhennettiin ja ripustettiin paikoilleen, kalusteet koottiin ja korit täytettiin. Mikä määrä verhokiinnikkeitä, ruuveja ja kangasta tarvitaankaan päiväkodin syntymiseen! Vaikka paljon tarvittiin uutta ja kierrätyksestä hankittua, kulkivat mukana myös rakkaat matot, sängyt, ruokapöydän lähes 40-vuotiaat tuolit ja leikkisermit – sitä tuttua ja turvallista saimme tuoda paljon mukanamme!
Tätä emme osanneet odottaa
Tilojen sisustaminen ja niiden asuttaminen arjen keskellä oli koko muuton työvaiheista raskain. Vahva luottamus siihen, että muutos on hyvästä sekä huolellisesti ja harkiten tehty suunnitelma antoivat meille opettajille voimia vielä vähän venyttää omaa mittaa. Kun vihdoin kaikki oli valmista ja ensimmäinen toimintapäivä kasvaneella kokoonpanolla ja uusilla työnkuvilla koitti, kaikki vasta loksahti kohdalleen.
Tämä ensimmäinen vuosi on vielä hioutumisen aikaa. Suunnitelma on valmis vasta, kun se viedään käytäntöön, sitä arvioidaan ja muokataan uudelleen. Prosessi on monelta osin samankaltainen kuin uuden päiväkodin perustaminen. Kaikki muovataan ajatuksen tasolta käytännön toiminnaksi. Työvaiheet ja mittasuhteet ovat samanlaiset, toki meillä oli jo kannatusyhdistys ja kollegion kokoonpano selvillä alusta lähtien. Lapsiakin oli jo ryhmäksi asti. Tämä toisaalta tarkoitti myös sitä, että uutta luodessa oli jo olemassa oleva päiväkoti kannettavana. Koko vuoden kestäneen muuttoprojektin aikana mielessämme säilyi kirkkaana ja yhä vahvistui se tärkein syy, miksi tätä työtä teemme.
Teemme tätä lasten vuoksi. Ilman heitä eiolisi meitä.
Pienistä ja suurista untuvikoistaan iloiten,
Anniina, Taija ja Piia
Steinerpäiväkoti Peukaloinen
14 kokoaikaista lasta, joista
3 alle 3-vuotiasta
8 3-5-vuotiasta
3 esikoululaista
ja
13 perhettä
2 steinerpedagogista varhaiskasvatuksen opettajaa
1 lastenhoitaja
Olemme yksityinen päiväkoti, jonka toiminnasta vastaa Espoon steinerpedagogisen
lastenhoidon kannatusyhdistys ry ja toimimme osoitteessa:
Meteorinkatu 6 A, 02210 Espoo
peukaloisenpaivakoti@gmail.com
P. 050 411 6004
