Uskomme steinerkouluissa, että toista kuuntelemalla, arvostamalla ja kunnioittamalla voimme hyvin – niin oppilaat keskenään kuin opettajat ja muu henkilökunta työyhteisössä. Mutta aina kaikki ei mene niin kuin haluamme ja toivomme. Konflikteja tulee väistämättä ja aika ajoin, ihmisiä kun olemme. Olennaista on nähdä riita- tai konfliktitilanne mahdollisuutena ja oppimistilaisuutena. Erityisesti tätä viestiä haluan sekä Steinerkasvatuksen liiton puheenjohtajana, opettajana että työyhteisösovittelijana tuoda esille.
Työyhteisösovittelija on koulutettu, puolueeton sovittelija, joka auttaa riitojen ratkaisemisessa, oli kyseessä sitten kahden henkilön välinen konflikti tai ison työyhteisön pitkään jatkunut ristiriita. Valmistuin Helsingin yliopistosta työyhteisösovittelijaksi syksyllä, mutta sovittelua olen tehnyt omassa koulussamme, Helsingin Rudolf Steiner -koulussa, jo pitkään.
Meillä on ollut käytössä jo useita vuosia vertaissovittelu eli VERSO, joka tarkoittaa sitä, että oppilaat sovittelevat itse omia konfliktejaan. Siihen liittyy tärkeänä osana niin sanottu restoratiivinen ajattelutapa, jonka ytimessä ovat dialogisuus, osallisuus sekä kohtaaminen ja vuorovaikutustaidot.
Restoratiivisessa sovittelussa osapuolet joutuvat itse vastaamaan siitä, että tilanne saadaan ratkaisua sen sijaan, että joku tulee antamaan valmiin ratkaisun, esimerkiksi toteamalla syyllisen ja käskemällä tätä pyytämään anteeksi. Ylhäältä päin julistetussa ratkaisussa ”hyvä konflikti menee hukkaan”, sillä oppimisen paikka ohitetaan. Restoratiivisessa sovittelussa sovittelijan rooli on ainoastaan auttaa osapuolia pysymään rauhallisina ja asiallisina, ja kysyä avaavia kysymyksiä, joiden avulla osapuolet voivat itse löytää tilanteeseen ratkaisun.
Sovittelutilauksen voi koulussamme tehdä kuka tahansa, joka toivoo sovittelua. Ellei kumpikaan konfliktin osapuolista lähde hakemaan tilanteeseen apua, sovittelupyynnön voi tehdä vaikkapa välkkävalvoja, joka huomaa jonkin kahinan olevan menossa. Olennaista on se, että tilauksen voi tehdä myös nimettömänä.
Restoratiivista sovittelua voidaan soveltaa myös aikuisten välisiin konflikteihin tai tilanteisiin, joissa aikuinen sovittelee oppilaiden välisiä konflikteja. Opettajien välisen konfliktin ollessa kyseessä on mahdollista hyödyntää myös työyhteisösovittelua, ja sen tilaa Steinerkasvatuksen liitosta aina työnantajan edustaja. Osapuolet eivät siis voi tilata sovittelua itse, mutta he voivat kertoa huolensa esihenkilölleen. Ja tuo huoli on syytä ottaa tosissaan, sillä myös aikuisten yhteisöissä on yllättävän paljon konfliktitilanteita, ja vaikka konflikti tapahtuisi vain kahden henkilön välillä, se vaikuttaa aina myös muihin työyhteisön jäseniin.
Yhteisön työhyvinvoinnille on tärkeää, että konfliktit kohdataan avoimesti ja ennen kaikkea kuunnellen. Kuuntelemisen tärkeyttä ei voi yliarvioida. Sanoisin, että se on kaiken avain. Ja väitän, että kuuntelemista pitää harjoitella. Olemmekin tehneet omassa työyhteisössämme erilaisia kuunteluharjoituksia oppiaksemme aktiivista kuuntelua sekä toisten kohtaamista ilman ennakkoluuloja ja rooleja.
Esihenkilön on kuunneltava tarkalla korvalla myös signaaleja siitä, jos henkilöstön välillä on jotain hankalaa menossa – ja tilattava sovittelu ajoissa. Sovittelu on matalan kynnyksen työkalu. Ei kannata odotella mitään megakonfliktia, vaan asioihin on tärkeää tarttua ajoissa. Mitä aiemmassa vaiheessa, sen parempi.
Sovittelun avulla ennaltaehkäistään pahoinvointia työyhteisössä ja tuetaan jatkuvaa hyvinvoinnin ylläpitämistä ja rakentamista. Olen vahvasti sitä mieltä, että konflikti voi olla oiva mahdollisuus oppia ymmärtämään paremmin sekä toista että itseään. Se antaa myös mahdollisuuden oivaltaa, mitä pitäisi tehdä, ettei enää jouduttaisi samaan tilanteeseen. Sovittelu on siis aina tulevaisuuteen katsovaa, ei menneisyydessä myllertämistä, saati tuomitsevaa!
Kohdataan konfliktit rohkeasti ja uutta rakentaen.
