Mikä on se ihmelääke, joka auttaa oppimisessa? Se on ilo. Steinerkasvatuksessa lapsi ja nuori näkee oman tekemisensä ja oman edistymisensä – omien kättensä jäljet ja voi iloita niistä. Se, että ollaan ja tehdään yhdessä tuottaa iloa. Iloita voi niin monesta asiasta – ja on tärkeää nostaa ne esiin!
“Murrosikäluokissa korostuu entisestään ilo oppilaan ja opiskelijan kohtaamisessa. Opettaja on kasvattaja ja asiantutija, mutta vielä enemmän hän on aikuinen, joka on tunnetasolla läsnä nuorille.
Steinerkoulun opettajan on uskallettava eläytyä opetettavaan aiheeseen, jotta se puhuttelee lasta myös emotionaalisesti. Se, että saa oppilaan mietteliääksi maailman asioiden äärellä, on hyvä juttu. Siinä auttaa steinerkoulun ikäkausiopetukseen perustuva opetussuunnitelma, josta aina yhä uudelleen huomaan käytännössä, kuinka sen teemat osuvat maaliin: oppilaat syttyvät opetettaville asioille.
Murrosiässä on ilon lisäksi tärkeää myös opettajan ja kasvattajan hyväntahtoinen katse ja suhtautuminen nuoreen. Auktoriteetti ei yhteisestä ilosta vähene.”
Ilona Lehtinen, luokanopettaja, Helsingin Rudolf Steiner -koulu
