Opettajien kertomaa

Sanna Strandberg

Esiopetusvuosi on kasvun vuosi, jossa rohkeus kulkee mukana alusta loppuun. Rohkeutta tarvitaan uuteen yhteisöön liittymisessä ja myöhemmin koulutielle lähtemisessä. Sitä vahvistetaan tarinoiden, taiteen ja tekemisen kautta: itse tehty rohkeusvyö voi todella antaa lapselle rohkeutta! Myös luonto tarjoaa tilaa seikkailulle, tutkimiselle ja omien rajojen kokeilemiselle, ja siksi luontokasvatus ja seikkailupedagogiikka ovat vahvasti mukana esiopetuksen arjessa. Samalla lapsi saa kasvaa rauhassa, leikkiä ja tutkia maailmaa mielikuvituksen kautta.

Sanna Strandberg, Helsingin Rudolf Steiner -koulun esiopetuksen opettaja

Jenni Mikkonen

Pidän tärkeänä, että luokassa vallitsee turvallinen ilmapiiri ja että jokaisella lapsella on mahdollisuus tulla nähdyksi omana itsenään. Olen juuri aloittanut toisen luokkasarjani ja palannut jälleen pienten lasten maailmaan. Ensimmäisestä luokasta lähtien olemme keskustelleet säännöllisesti sydämen asioista. Jokaisella on ollut mahdollisuus jakaa omia ajatuksiaan samalla, kun muut ovat harjoitelleet kuuntelemista ja myötäelämistä. Kun jokainen osallistuu, huomaa, miten ryhmästä on vähitellen muodostunut turvallinen paikka meille kaikille.

Jenni Mikkonen, Helsingin Rudolf Steiner -koulun 2. luokan opettaja 

Elina Tanner

Taide tarkoittaa minulle luovia ratkaisuja kaikissa oppiaineissa. Taiteellinen työskentely koulussa voi olla hyvin monimuotoista: tarkkoja geometrisia piirustuksia, laulamista vanhainkodissa, historiallisen laivan mittasuhteiden hahmottamista ulkona hiekkakentällä, jakokulman harjoittelua liikuntasalissa, kirjoittamalla eläytymistä valitsemansa eläimen asemaan tai vaikkapa työpajojen järjestämistä pienille kummioppilaille. Taide ei ole vain yksi oppiaine muiden joukossa, vaan tapa oppia, oivaltaa ja ilmaista itseään.

Parasta steinerkoulun opettajan työssä onkin sen monipuolisuus. Saan tehdä taidetta, musisoida, liikkua luonnossa ja toteuttaa erilaisia projekteja. Kaikkein parasta on kuitenkin se, että kaikkea tätä saa tehdä yhdessä lasten kanssa osana jokapäiväistä työtä.

Elina Tanner, Oulun steinerkoulun 5. luokan opettaja  

Nina Santala

Kolmas luokka on steinerkoulussa erityisen toimelias vuosi. Se alkaa oikeastaan jo toisen luokan lopulla, kun kylvämme viljaa läheisellä maatilalla. Meillä on ihana yhteistyö paikallisen maanviljelijän kanssa, jonka tilalla koulumme luokat pääsevät vuorollaan viljelemään. 

Kolmannen luokan alkaessa saamme korjata oman satomme. Kaupunkilaislapsille maatilavierailut ovat usein mieleenpainuvia kokemuksia. Samalla kun seuraamme kylvämämme viljan kasvua, saan opettajana huomata myös muiden kasvatustyössä kylvettyjen siementen versoneen. Esimerkiksi yhteistyötaidot, kärsivällisyys ja itsehillintä näkyvät lasten toiminnassa aivan uudella tavalla.

Nina Santala, Oulun steinerkoulun 3. luokan opettaja

Anu Roiha

Erityisluokanopettajana saan usein seurata lapsen kehitystä alakoulusta jopa lukioon asti. Kehitys on monesti huimaavaa! Oppilaiden kanssa kuljetaan välillä synkkien alhojen ja myrskyjen läpi, mutta myös kohti niitä kirkkaita ja valoisia hetkiä, jolloin asiat alkavat selkeytyä. Kasvun ja kehityksen seuraaminen on tässä työssä kaikkein sykähdyttävintä.

Kaikki lapset tarvitsevat ympärilleen turvallisia aikuisia, ja erityisluokanopettajan työssä tämä tarve korostuu entisestään. Usein saan olla lapselle tärkeä linkki arjen keskellä: autan häntä ennakoimaan tulevaa, sanoittamaan päivän kulkua ja hahmottamaan, mitä seuraavaksi tapahtuu. 

Anu Roiha, Oulun steinerkoulun erityisluokanopettaja 

Leena Heinämäki

Kuluneesta lukuvuodesta mieleenpainuvin kokemus oli kasviopin jakso. En ollut itse aluksi aiheesta kovin innostunut, mutta oppilaiden kiinnostus imaisi minutkin mukanaan. Luontokokemusten yhdistyminen uuden oppimiseen avasi monen oppilaan kiinnostuksen luonnon, kasvien ja ympäröivän maailman ihmeisiin.

Opettajana koen erityisen arvokkaana sen, jos voin olla välittämässä tällaisia kokemuksia lapsille ja nuorille. Parhaat koulumuistot syntyvät usein silloin, kun noustaan penkistä ylös ja lähdetään yhdessä tekemään asioita.

Leena Heinämäki, Helsingin Rudolf Steiner -koulun 5. luokan opettaja 

Mirka Hiekkapelto

On etuoikeutettua tutustua ihmisiin ja saada elää heidän kanssaan erilaisia elämänvaiheita. Oppilailla on hyvin monenlaisia lähtökohtia ja kykyjä. Kun luokan yhteiset projektit ovat monipuolisia ja käytännöllis-taiteellisia, ne antavat erilaisille oppilaille mahdollisuuden loistaa ja olla osallisina yhteisessä oppimisen virrassa.

Jokainen uusi luokka tuo mukanaan jotain uutta. Esimerkiksi omat oppilaani ovat uskomattoman taitavia musiikin saralla, ja se haastaa minua hyvällä tavalla oppimaan uutta. Se on jännittävää ja hauskaa, ikuista muuntumisprosessia, jossa ei voi jämähtää vanhoihin kaavoihin.

Mirka Hiekkapelto, Oulun steinerkoulun 1. luokan opettaja

Pihla Sjöberg

Olen oppinut luokaltani iloa, rohkeutta ja oikeudenmukaisuutta. Ekaluokkalaiset ovat vahvan oikeudentuntoisia: lupauksista pidetään kiinni ja reiluutta arvostetaan. Heittäytymisen rohkeus ja ilo näkyvät arjessa joka päivä. 

Työssäni palkitsevinta on se, kuinka merkityksellistä se on lapsille ja perheille. Mahdollisuus tehdä luovia asioita tuo iloa ja tasapainoa työn vaativuuden rinnalle. Opettajuus on myös jatkuvaa itsekasvatusta, se on toisinaan haastavaa, mutta ennen kaikkea palkitsevaa. 

Pihla Sjöberg, Lahden Rudolf Steiner -koulun 1. luokan opettaja 

Johanna Kalliala

Etiikan tuntien keskustelut pysäyttävät minut usein opettajana. Kun aiheet koskettavat nuoria, he paneutuvat niihin syvällisesti. Opettajana saan haastaa heidän ajatteluaan eteenpäin. Kohtaamme elämässä jatkuvasti monimutkaisia ja suuria kysymyksiä, joten on tärkeää, että koulussa on aikaa pysähtyä niiden äärelle ja tulla tietoisemmaksi omasta ajattelustaan. Koen suurta kiitollisuutta saadessani osallistua näihin keskusteluihin ja nähdä maailmaa nuorten silmin.

Johanna Kalliala, Lahden Steinerkoulun historian, yhteiskuntaopin ja filosofian opettaja 

Milla Kettunen

Toisella luokalla oppilaat valmistivat käsityössä omat eläinaiheiset käsinukkensa, joiden pohjalta syntyivät itse kirjoitetut, lavastetut ja dramatisoidut näytelmät koko alakoulun nähtäväksi. Nukketeatteriprojektissa harjoiteltiin kielen tuottamista monella tasolla, oman äänen löytämistä ja yhteistyötaitoja. Oppilaiden draamallinen ilmaisu, mielikuvitus ja luovuus löivät minut täysin ällikällä. Kuinka kekseliäitä oppilaani ovatkaan!

Milla Kettunen, Vantaan seudun steinerkoulun 3. luokan opettaja